Suomalaisen viittomakielen perussanakirja Suvissa, 25.5.2018
© Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten keskus
Viittoma-artikkeli 635
1. hermostua, hermostunut, hermostuttava
2. menettää hermonsa, menettää malttinsa, kiivastua, kiihtyä, kimmastua, kimpaantua, kiukustua, tuskaantua; (arkikielessä:) joltakin katkeaa pinna (minulta katkesi pinna), polttaa päreensä, joltakin palaa päreet, pimahtaa viittoma voi saada tämän merkityksen esimerkiksi, kun liike on voimakas tai toistuu, ja huulio on [B]
3. (ihmisen tai eläimen rakenteen kuvauksessa:) hermo, hermosto; (lääketieteen kielessä:) hermostollinen
2. menettää hermonsa, menettää malttinsa, kiivastua, kiihtyä, kimmastua, kimpaantua, kiukustua, tuskaantua; (arkikielessä:) joltakin katkeaa pinna (minulta katkesi pinna), polttaa päreensä, joltakin palaa päreet, pimahtaa viittoma voi saada tämän merkityksen esimerkiksi, kun liike on voimakas tai toistuu, ja huulio on [B]
3. (ihmisen tai eläimen rakenteen kuvauksessa:) hermo, hermosto; (lääketieteen kielessä:) hermostollinen
a)
Kommentit:
Ei kommentteja.
Esimerkkilauseet:
Äiti hermostuu todella harvoin, hän on hyvin kärsivällinen.
(arkikielinen:) Tytön kundikaveri polttaa päreensä vähän väliä.
Poika ei tunne varpaissaan edes neulanpistoja, sillä varpaita hermottava osa hänen keskushermostostaan on tuhoutunut.
Neurologi testasi tasapainoaistini.
Suomalaisen viittomakielen perussanakirja Suvissa, 25.5.2018
© 2018 Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten keskus